Syvenevä matalapaine liikkui ti 27.– to 29.7. Itä-Euroopasta, Baltian ja Keski-Itämeren yli Ruotsiin. Matalapaineen itäpuolella Suomeen kulkeutui ennätyksellisen lämmintä ilmamassaa. Torstai iltapäivällä 29.7. Suomessa oli laajalti poutaista. Joensuussa oli mitattu kesän lämpöennätys 37,2 astetta. Kylmä rintama oli Baltian yllä liikkuen kohti Suomea. Illalla maan lounaisosiin saapui Viron yli muutamia vahinkoa aiheuttaneita ukkospilviä. Yöksi kylmä rintama saapui Suomen eteläosien ylle. Ukkosherkin alue sijaitsi kylmän rintaman pohjoispuolella. Matalapaineen syveneminen aiheutti ilmavirtausten voimistumista alimmassa 6 km:n ilmakerroksessa, joten olosuhteet vaaraa aiheuttavien ukkospilvien synnylle olivat erittäin otolliset.
Ukkospilven poikkileikkaus. Kuvan pilvi liikkuu oikealle ja siinä esiintyvät ilmavirtaukset on kuvattu nuolilla. Tuulivahinkojen mahdollisuus on suurin laskuvirtauksen kohdatessa maanpinnan puuskarintamassa. (Lähde: Ilmatieteen laitos)
Heinäkuun lopun lämpötilat 2010 Rautjärvellä
| La | 24.7 | Tiina | 20°C |
| Su | 25.7 | Jaakko | 25°C |
| Ma | 26.7 | Martta | 32°C |
| Ti | 27.7 | Heidi | 31°C |
| Ke | 28.7 | Atso | 35°C |
| To | 29.7 | Olli | 33°C |
| Pe | 30.7 | Asta | 29°C |
Lähde: Onnettomuustutkintakeskus S2/2010Y
Varsinainen Asta-rajuilma alkoi muodostua Venäjällä to 29.7. kello 17–18 Suomen aikaa noin 200 km Moskovan luoteispuolella. Tämän jälkeen ukkospilvialue laajeni nopeasti ja eteni kohti Laatokkaa saavuttaen sen eteläkärjen noin kello 22.00. Suomen säätutkaverkon näkymään Asta saapui noin kello 22.30. Kaarena edennyt voimakkaimpien ukkospilvien nauha, joka aiheutti myös valtaosan tuulivahingoista, saavutti Suomen itärajan kello 23.40 Rautjärven kohdalla. Tästä voimakkaimpien ukkospilvien nauha eteni luoteeseen vajaan 100 km levyisenä saavuttaen Sulkavan kello 00.20, Joroisen kello 00.50, Pieksämäen kello 01.15, Rautalammen kello 01.45, Viitasaaren kello 02.20, Kivijärven kello 02.50 ja Halsuan kello 03.40. Asta poistui kello 04.30 Kokkolan kohdalta Merenkurkun yli Ruotsiin. Astan matka Suomen poikki kesti noin neljä ja puoli tuntia, jolloin sen keskimääräiseksi etenemisnopeudeksi tuli 102 km/h.
Vahingot
Suomessa vahingot sijoittuivat noin 30 000 km2 suuruiselle alueelle. Kuvassa näkyy punaisella kaikki vuosina 2010-2011 hävinnyt metsäpeite, joka sisältää sekä luontaiset häiriöt että hakkuut.
Kartan lähde: Kekäleniemen kyläyhdistys ry / Tuomas Aakala, Helsingin yliopisto. Kartan tausta-aineisto: Hansen, M.C. ym. 2013. High-Resolution Global Maps of 21st-Century Forest Cover Change. Science 342: 850–53.
Kaikkiaan Astan voimakkaimpien myrsky- ja ukkospuuskien aiheuttamia vahinkoja esiintyi koko sen reitin matkalla. Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt korvasivat Astan aiheuttamia vahinkoja yhteensä 50,4 miljoonalla eurolla. Asta aiheutti suurimman osan heinä-elokuun 2010 rajuilmojen taloudellisista vahingoista. Pelastustoimelle aiheutui Astan reitillä yön aikana runsaasti raivaus- ja pelastustehtäviä.
Jälkeenpäin Asta luokiteltiin tehtyjen tuuli- ja vahinkohavaintojen perustella syöksyvirtausparveksi. Edellinen Suomessa esiintynyt syöksyvirtausparvi oli Unto-rajuilma 5.7.2002. Vastaavanlaisia yöllisiä syöksyvirtausparvia ei löydy Suomen tunnetusta säähistoriasta.
Lue lisää: Neljä perättäistä rajuilmaa tuhosi kesällä 2010 kymmeniä tuhansia kilometrejä sähkölinjoja ja miljoonaa kuutiota puuta. YLE/ Petri Vironen 20.7.2020
Äpätinkankaan myrskytuhoalue
Valtion omistama 105,8 hehtaarin kokoinen Äpätinkankaan alue sijaitsee Rautjärven kunnan Kekäleniemen kylässä. Äpätinkangas sai valtioneuvoston asetuksella luonnonsuojelualueen aseman vuonna 2019. Äpätinkankaan tekee ainutlaatuiseksi sitä kohdannut mittava myrskytuho kesällä 2010, joka loi alueesta nykyisenkaltaisen, runsaasti lahopuuta sisältävän luontaisen metsätuhoalueen. Äpätinkankaan vanhat metsät olivat huomionarvoisia jo ennen myrskytuhojakin.
Äpätinkankaan luontopolku on 1 km pitkä ja se etenee helppokulkuista metsätien pohjaa. Polun pääsee kulkemaan jalkaisin tai pyöräillen. Alla olevasta kartasta näet reitin oransseilla palloilla merkittynä. Luontopolku päättyy jääkauden muovaamalle harjumaiselle hiekkakankaalle, joka jakaa vedet laskemaan kahteen päävesistöön; Hiitolanjoen ja Vuoksen valuma-alueeseen. Luontopolun kohokohta on sen päätepisteessä, jonka metsäluontotyypissä yhdistyy kangasmetsä ja järeät maalahopuut. Päätepisteessä on levähdyspaikka ja näköalatorni. Näköalatornin korkeus on 3 m ja sieltä on näkymät myrskytuhoalueelle ja Torsalle. Luonnon omien levähdyspaikkojen lisäksi polun varrelta löytyy halkaistuja kelopenkkejä, joilla voit levähtää, tarkkailla luontoympäristöä tai lisätä hyvinvointiasi ohjatulla luontohemmotteluharjoitteella.
Luontopolun parkkipaikan osoite: Latvajärventie 523, 56730 Laikko
Lue lisää: Myrskyn jäljillä – Äpätinkankaan luontopolku Rautjärvellä johdattaa myrskytuhoareenalle