Järven tila on luokiteltu ekologisesti erinomaiseksi – Nurmijärven vesi on karua ja kirkasta. Järven keskisyvyys on 7,6 metriä, ja syvin kohta, 28,3 metriä, sijaitsee Suurisaaren pohjoispuolen syvänteessä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kaikuluotasi järven DGPS-paikannuksella 10.–16.5.2007.
Seuraamme järven tilaa omavalvontana sekä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksen toteuttamana erityistarkkailuna.
Ensimmäiset vesinäytteet otimme Nurmijärvestä syyskuussa 2017, jolloin tutkittiin myös Vertasenlahteen laskevan ojan humus- ja ravinnepitoisuuksia.
Laskuojan vesinäytteen humusvaikutuksesta kertovat kemiallinen hapenkulutus ja väriluku olivat lokakuussa 2017 niin poikkeuksellisen suuria, että tulos varmistettiin uudella vesinäytteellä marraskuussa.
SYKE on mitannut järven näkösyvyyttä vuodesta 1973. Näkösyvyys on pienentynyt vajaan metrin viidessäkymmenessä vuodessa.
Happipitoisuus ja happikyllästysaste
Vesistötulosten tulkinta -opasvihkonen Reijo Oravainen
Hyvä happipitoisuus on osoitus vesistön hyvästä kunnosta. On kuitenkin otettava huomioon se, koska mittaus on tehty (ajankohta). Veden happitasapainoa pitää yllä ilmakehästä veteen tapahtuva hapen liukeneminen. Liukoisuus riippuu lämpötilasta siten, että kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen.
Talvella, jolloin lämpötilat ovat 0,5-1,0 °C, normaali päällysveden happipitoisuus on 12-13 mg/l. Happikyllästysaste on tällöin 80-90 %. Kesällä vastaavasti lämpötilassa 18-20 °C normaali happipitoisuus on 8-9 mg/l. Happikyllästysaste on tällöin myös 80-90 %. Happipitoisuuksia vertailtaessa on siten kiinnitettävä huomiota myös happikyllästysasteeseen.
Lämpötilakerrosteisuuden vallitessa alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, vaan happea kuluu alusvedessä sedimentin aiheuttaman hapenkulutuksen ja päällysvedestä sedimentoituvan (pohjalle vajoavan aineksen) hapenkulutuksen takia. Tämä näkyy happipitoisuuden alenemisena ajan funktiona. Myös happikyllästysaste saa tällöin pieniä arvoja. Happipitoisuus on heikommillaan kerrosteisuusajan lopulla (maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä). Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Jos happinäytteet otettaisiin helmikuussa ja heinäkuussa happitilanne olisi oleellisesti parempi. Näytteenottoaika on siten huomioitava eri vuosien happituloksia vertailtaessa.
Normaalissa puhtaana säilyneessä järvessä alusveden happitilanne pysyy koko vuoden hyvänä. Happea on alusvedessä kerrosteisuusaikojen lopullakin 4-8 mg/l. Pienialaiset syvänteet saattavat kuitenkin olla jo luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia, vaikka järvi on muutoin puhdasvetinen.
Järven tila tarkkailuraportteja:
Nurmijärvi 2017 syyskuu
Nurmijärvi 2019 elokuu
Nurmijärvi 2020 maaliskuu
Nurmijärvi 2020 marraskuu
Nurmijärvi 2022 elokuu
Nurmijärvi 2023 maaliskuu
Vertasenlahden oja 2017 lokakuu
Vertasenlahden oja 2017 marraskuu
Vedenlaatuluokituksen raja-arvot
Nurmijärven vuoden 2016 ojituksen jälkeisten tarkkailujen tulokset, Iia-Elisabeth Suomi