Kaivoshanke

Varausilmoitus

Battery 3 Finland Oy on jättänyt joulukuun lopulla 2022 Tukesille kaksi varausilmoitusta malminetsintälupahakemuksen tekemiselle. Varausalueet sijaitsevat Savonlinna, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Parikkala ja Rautjärvi alueilla.

Tukes on kaivoslain perusteella hyväksynyt edellämainitut varausilmoitukset 18.1.2023 jotka antavat etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen.

Lue lisää: nurmijarvensuojelu.fi/varausilmoitus

Uutisvuoksi 13.12.2024: Battery 3 Finland ei aio uusia joulukuussa vanhenevia malminetsintävarauksia Ruokolahden ja Rautjärven alueella.

Kuntapäättäjät ovat avainasemassa

Vaikuta ajoissa: Kaivoshankkeisiin on tärkeää vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Mitä aikaisemmin huolenaiheet nostetaan esiin, sitä paremmin ne voidaan huomioida päätöksenteossa.

Katse kaavaan: Kaivosta ei yleensä voi perustaa, ellei aluetta ole kaavoitettu kaivostoimintaan. Siksi asukkaiden on tärkeää vaikuttaa paitsi kansanedustajiin myös erityisesti kunta- ja maakuntapäättäjiin. Kunnilla on kaivosasioissa merkittävää valtaa, sillä ne päättävät kaavoituksestaan itse. Kaivostoiminnan estämiseksi tarvitaan kuitenkin vahvat perustelut. Pelkkä vastustus tai esimerkiksi matkailun ja puhtaiden vesien merkityksen korostaminen ei välttämättä riitä perusteeksi kaivoksen torjumiselle.

Ei Battery 3 Finland Oy:n kaivoshankkeille –allekirjoita kannanotto adressit.com verkkosivuilla

Miten kaivoksia voi vastustaa? Tässä kahdeksan neuvoa

Litium ja kaivostoiminta

Pegmatiittiesiintymät (kartassa punaisella) ovat merkittävä litiumin raaka-ainelähde.

Pegmatiittiesiintymiä louhitaan pääosin avolouhoksista 300-400 metrin syvyyteen asti. Malmin rikastus tapahtuu kaivosalueella, koska sivukiveä on suuri määrä malmin määrään verrattuna. Kolmen maansiirtoauton malmikuormasta saatava LiO₂ mahtuu henkilöauton peräkärryyn.

Litium malmin jalostuksessa käytetään useita kemikaaleja, joista tärkeimmät ovat: rikkihappo, natriumhydroksidi, kaliumpermanganaatti ja ammoniumsulfaatti.

Kun malmi rikastetaan, eli arvoaineet erotetaan vähemmän arvokkaista, syntyy myös suuria määriä jäteaineita. Rikastamossa sivuaineet murskataan ja jauhetaan hienojakoiseksi jätteeksi, rikastushiekaksi. Rikastushiekka-altaita rajaavat padot estävät ja rajaavat jätteen leviämistä. Niitä ei voi purkaa pois kaivostoiminnan loputtua vaan patoaltaat ovat pysyviä, ikuisia rakenteita.

Rikastushiekka-altaaseen kertyy vettä paitsi rikastushiekan mukana, myös vetenä ja lumena jotka satavat altaan päälle. Jos vettä kertyy liikaa, tulee altaaseen ylivuotovaara ja liika vesi lasketaan pois alapuoliseen vesistöön.

Lue lisää: nurmijarvensuojelu.fi/litium-ja-kaivostoiminta

Pohja- ja pintavedet

Pintavesien tila on alueella tänä päivänä hyvä tai erinomainen, Torsa, Nurmijärvi. Suuren ongelman voi muodostaa kaivosteollisuuden haitta-aineiden takia huonontuva veden yleinen laatu. Tämä voi vaikuttaa veden virkistyskäyttöön uimavetenä, peseytymisvetenä, löylyvetenä ja kalojen käyttöön ravintona.

Kaivoslouhinnan aikana voi tapahtua pohjaveden laskua, joka kuivattaa kaivot ja vaikuttaa alueen eläimistön, kasviston sekä ihmisten käyttämien pohjavesilähteiden saatavuuteen.

Lue lisää: nurmijarvensuojelu.fi/pintavedet
Lue lisää: nurmijarvensuojelu.fi/pohjavesialueet

Valuma-alueet

Kaivostoiminnassa syntyvät jätevedet, kaivannaisjätteiden varastoinnin vesipäästöt sekä kaivosalueen hulevedet voivat kuljettaa mukanaan haitta-aineita vesistöön.

Haitta-aineille voi altistua esimerkiksi käyttämällä saastuneiden järvien vettä pesu- tai löylyvetenä tai syömällä näistä järvistä pyydystettyä kalaa.

Varausalueiden valumavedet purkautuvat pääosin Hiitolanjoen, Pitkäjärven ja Helisevänjoen kautta Laatokkaan. Osa läntisen osan valumavesistä virtaa Virmutjoen ja Käringin kautta Saimaaseen ja sitä kautta Vuokseen.

Lue lisää: nurmijarvensuojelu.fi/valuma-alueet
Lue lisää: https://kaivostutkijat.blogaaja.fi
Lue lisää: https://kaivostutkijatblogi.blogaaja.fi

Painajaisuni

Näin tuosta Virmutjoen kallioperäkartasta painajaisunen.

Torsantakaan oli perustettu neliökilometrien suuruinen kaivosalue, jonka kulmassa oli pohjaton avolouhos. Pohja-Lankilan koillispuolen järvi Änikkä oli kuivatettu sekä Ilmajärven suoalueelta turpeet ja pintamaat kuorittu. Järvisedimentin, pintamaiden, moreenin ja sivukivien läjitysvuoret kohosivat kymmenien metrien korkeuteen.

Louhintaräjäytysten jylinä, paineaallot ja maan järähdykset piinasivat seutukunnan asukkaita pyhät arjet ja kivimurskaamon ryske kellon ympäri. Täysperävaunulliset malmirekat jyräsivät tauotta kapeilla ja pölyävillä kyläteillä.

Louhoksen kuivana pitovedet ja kaivos alueelta kerätyt saastuneet hulevedet oli runsaan sadannan takia ohjattu suoraan alapuolisiin vesistöihin. Räjähdysaineperäiset typpipäästöt ja räjähdysainejäämät olivat myrkyttäneet  Torsan elinympäristön, fosfori rehevöittänyt järven ja pysyvien sinileväkukintojen maksa- ja hermomyrkyt olivat aiheuttaneet ranta-asukkaille myrkytysoireita. 

Kaivosalueen vesipäästöjen sulfaatti- ja rautakuormitus oli tuhonnut Hiitolanjoen luonnonvaraisen järvilohikannan ja matkailupalveluelinkeinot oli ajettu konkurssiin.

Avolouhoksen kuivana pitäminen oli vaatinut pohjaveden jatkuvaa pumppausta louhoksesta, mikä oli romahduttanut pohjavesitason  Rapakonkankaan pohjavesialueella. Lisäksi sulfaattisten pintamaiden ja -sivukivien läjitysalueiden happamat suotovedet olivat saastuttaneet maaperän ja liuenneet raskasmetallit myrkyttäneet pohjavedet peruuttamattomasti.

Kari Pätilä