Kategoria: Uutiset

Lämmintä juhannusta ja rantarauhaa kaikille!

Musiikin soitto rannalla voi olla nautinnollista ja luoda rentouttavaa tunnelmaa. Kuitenkin on tärkeää muistaa kunnioittaa muita rantakävijöitä ja ympäristöä. 

Säädä musiikin äänenvoimakkuus sopivaksi, jotta se ei häiritse muita ihmisiä rannalla.

Käytä kuulokkeita, näin voit nauttia musiikista täysin rinnoin ilman, että se häiritsee muita ihmisiä ympärilläsi.

Huomioi ympäristö, vältä soittamasta musiikkia liian lähellä pesimäalueita.

Rannalla on myös aikoja, jolloin ihmiset haluavat nauttia hiljaisuudesta ja luonnon äänistä. Kunnioita näitä hetkiä ja vältä voimakkaan musiikin soittamista esimerkiksi auringonlaskun tai varhaisen aamun aikana.

Laita huomiota valitsemaasi musiikkiin. Akustinen musiikki tai lempeät äänimaisemat voivat olla sopivia valintoja, jotka täydentävät rannan luonnonkauneutta.

Tärkeintä on olla tietoinen ympäristöstä ja toisten ihmisten tarpeista. Nauti musiikista vastuullisesti ja varmista, että se ei häiritse rantarauhaa tai ympäröivää luontoa.

Leader Kärki ry ja Leader Länsi-Saimaa ry ovat yhdessä päättäneet palkita päättyneen ohjelmakauden 2014-2022 Leader-hankkeiden parhaimmistoa.

Hankkeemme "Nurmijärvi –Rautjärven helmi" selvisi kolmen parhaan hankkeen joukkoon Kestävän kehityksen edistäjä -sarjassa. 

Etelä-Karjalan Leader-ryhmät palkitsevat parhaimmistoa 25.8.2023. Jokaisen sarjan voittajan valitsee ulkopuolinen asiantuntija/asiantuntijayhteisö kolmen finalistin joukossa.

Kolme finalistia kestävän kehityksen edistäjä sarjassa

• PUSA – Puhdas Pien-Saimaa (Pien-Saimaan suojeluyhdistys, Taipalsaari, Lemi, Lappeenranta)
• ANNA HYVÄN KIERTÄÄ (Laptuote-säätiö sr, Parikkalan seutu)
• Nurmijärvi – Rautjärven helmi (Nurmijärven suojeluyhdistys ry, Rautjärvi)

Putkipadon rakentaminen 2022

Nurmijärven erillistarkkailun näytteet otettiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimesta 23.3.2023 Kummiinselältä kahdesta näytesyvyydestä (1 m, 15 m).

Maaliskuun 2023 tarkkailukerralla Nurmijärven Kummiinselän vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan läheisen vesikerroksen happitilanne oli heikentynyt, ollen välttävällä tasolla. Alusvesi oli myös muilta tutkituilta osin laadultaan pintavettä huonompaa.

Edellisen talvitarkkailun (9.3.2020) tuloksiin verrattuna havaintopaikan alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2023 huonompi. Alusvesi oli selvästi edellistä tarkkailukertaa tummempaa, hieman sameampaa ja sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet olivat suuremmat. Muilta osin havaintopaikan veden laatu oli melko samalla tasolla maaliskuun 2020 veden laatuun nähden.

Katso yhteenveto tarkkailutuloksista 2017 - 2023 ja maaliskuun 2023 erillisraportti.

Tule mukaan etsimään aarteita!

Metallinetsintä

Vietimme mielenkiintoisen historiahetken Kekäleniemen pelloilla Mika Albertssonin ohjauksessa. Mika opasti metallinpaljastimen käyttöä ja kertoi etsintää ohjaavista säännöistä. Tarinat löydöksistä ja tapahtumista vuosien varrelta olivat aivan uskomattomia.

Pääsimme myös kokeilemaan ”piipparointia” käytännössä ja etsintäryhmät piti grillimakkaralla houkutella lopettamaan etsintätyö ja palaamaan lähtöruutuun.

Ei Battery 3 Finland Oy:n kaivoshankkeille
–kannanotto adressit.com verkkosivuilla

Tämän kannanoton allekirjoittajana haluan, että nykyisen kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön puitteissa, Battery 3 Finland Oy:n suunnitelmaa aloittaa malminetsintä alueilla Parikkala, Savonlinna, Rautjärvi, Ruokolahti (VA2022:0083) ja Savonlinna, Sulkava, Puumala, Ruokolahti (VA2022:0081), Kitee ja Tohmajärvi (VA2022:0080) ei tule sallia.

Turvallisuus -ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella hyväksynyt varausilmoitukset 18.1.2023 ja varaaja otaksuu alueilla aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan seuraavia kaivosmineraalia litium.

Varaajan suunnitelmissa on valmistella malminetsintälupahakemuksen tekemistä hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja sekä tekemällä kahtena kenttäkautena geologista kartoitusta, vähäistä näytteenottoa ja geofysikaalisia mittauksia kannettavilla mittalaitteilla sekä mahdollisesti lentomittaamalla. Varaajan suunnitelmissa on tehdä mahdollisesti lisäksi mahdollisilla maanomistajien luvilla syväkairauksia.

Tämän hetkinen kaivostoimintaa ohjaava laki ei ota huomioon paikallisten oikeuksia, luonnon, vesistöjen ja pohjaveden puhtautta tai muiden elinkeinojen tasavertaisuutta. Laki ajaa ulkomaille sijoittuvien kansainvälisten malminetsintä- ja kaivosyritykset etuja, joiden tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä suomalaiset yritykset ovat. Suomen edut toiminnassa ovat lyhytkantoisia samalla kun kaivosteollisuuden riskit ja ympäristövaikutukset ovat poikkeuksellisen suuria.

Saimaan ympäristö on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Järvet peittävät 1/10 koko Suomen pinta-alasta ja 87 % niistä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Saimaan mahdollisuudet Suomen suurimpana vesi-alueena matkailun, elintarviketuotannon näkökulmasta ovat korvaamattomat ja sisävedet on nostettu yhdeksi kolmesta tärkeimmästä vientituotteestamme Suomen kansainvälisiä vahvuuksia kartoittaneessa maabrändihankkeessa (2010).

Kaivosten vesistövaikutuksien tämänhetkisessä tarkkailussa on merkittäviä ongelmia johtuen mm. sitovien raja-arvojen puutteesta ja siitä, että suurinta osaa prosessikemikaalien päästöistä ei tarkkailla mitenkään. Vesistövaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus elintarviketuotantoon, keruutuotteisiin ja paikallisiin asuinolosuhteisiin on pölyllä, jonka kautta raskasmetallit leviävät ympäristöön ja maaperään. Tätäkään vaikutusta ei Suomessa juuri seurata.

Samalla Suomen järvet ja pohjavesivarannot ovat hauraita turmeltumiselle. Sisävedet ovat matalia ja ominaisuuksiensa takia erittäin herkkiä raskasmetallien, muiden haitta-aineiden ja happamien vuotojen vaikutuksille. Pohjavettä suojaava maakerros on ohut. Battery 3 Finlandin varaukset sijoittuvat vedenjakoalueelle, pienten ja keskisuurten järvien alueelle, joista osa laskevat laskuojia pitkin suoraan Saimaaseen ja osa Laatokkaan. Saimaa saimaannorpan elinalueena ja juuri ennallistettu Hiitolanjoki, johon Laatokan lohi nousee kutemaan, ovat saastumisen vuoksi myös vaarassa.

Raskasmetallien aiheuttama saastuminen on pysyvää, ja hajoavien aineiden osalta kylmä ilmastomme hidastaa merkittävästi niiden poistumista. Pohjoiset vetemme ovat herkkiä vaurioitumaan ja silloin kun toipuminen on mahdollista, ne toipuvat hitaasti.

Samalla kun kaivostoimintaa ohjaava lainsäädäntö on löyhää ja puutteellista, ei malminetsintä- ja kaivostoimijoiden omaehtoiseen vastuullisuuteen voi luottaa. Tämän voi todeta muun muassa Leppävirran Särkiniemen, Kotalahden, Ruostesuon, Kangasjärven, Outokummun ja Hällinmäen suljetuista kaivoksista, joissa toiminta on loppunut ja omistajat häipyneet ja jättäneet jäljelle ympäristövahingot.

Ei kaivoshankkeille Saimaan läheisyydessä.

Lähteet: 
"Luonnon puhtaus ja Kaivostoiminnan vaikutukset" kaivosvetoomus.fi
Tukes - Varauspäätökset
Kaivosvetoomus 2022

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski 18 metrin yhteenlasketulla pudotuskorkeudellaan muodostavat eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upean koskireitin, johon kuuluvat myös ylävirrassa vapaana kuohuvat Uudensillankoski, Rapukoski ja Ali-Juvankoski. Vapaita koskijaksoja vaelluskaloille avautuu niin ikään Torsanreitillä Silamusjoessa ja Torsanjoessa sekä lukuisissa muissa pienissä virtavesissä.

Hiitolanjoen valuma-alueen kaivoshankkeet vaarantaisivat ja todennäköisesti tuhoaisivat maailmassa ainutlaatuisen luonnonvaraisen järvilohikannan. Suomessa onkin rajattava pois kaivostoiminnan piiristä ekologisin reunaehdoin kaikki sellaiset alueet, joissa kaivos vaarantaisi ainutlaatuisia luontoarvoja.

Verkossa julkaistu ChatGPT -tekoäly hämmästyttää.
Pyysimme neuvoa ja vastausta OpenAI tekoälyltä muutamaan meille tärkeään kysymykseen:

Mitkä ovat parhaat järviensuojeluvinkit?

Järviensuojeluvinkkejä on monia, ja ne riippuvat siitä, miten järveä halutaan suojella. Tässä muutamia esimerkkejä järviensuojeluvinkkeistä:

1. Huolehdi oman toiminnan ympäristövaikutuksista. Vältä jäteveden pääsyä järveen ja käytä jätevedenpuhdistamoa. Vältä myös kemikaalien ja muiden haitallisten aineiden pääsyä järveen.
2. Vähennä järvien rehevöitymistä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi vähentämällä ravinteiden pääsyä järveen ja parantamalla ojituksia.
3. Suojele järvien luontoa ja eliöstöä. Säätelemällä järvien käyttöä ja vähentämällä haitallisia toimia voimme auttaa suojelemaan järvien luontoa ja eliöstöä.
4. Osallistu järvien suojeluun ja kunnostukseen. Voit auttaa järviä esimerkiksi lahjoittamalla rahaa järvien suojelutyöhön tai osallistumalla talkoisiin järvien kunnostamiseksi.
5. Tutustu järvien suojeluun ja tiedä, miten voit auttaa. Tiedon lisääminen järvien suojelusta auttaa sinua tekemään oikeita valintoja ja toimimaan järvien parhaaksi.

Saastuttaako metsien ojitus järvien vettä?

Metsien ojitus voi saastuttaa järvien vettä, jos ojituksen aikana tapahtuu vedenpinnan nousua tai jos ojituksen jälkeen valumavedet eivät puhdistu tehokkaasti ennen järveen pääsyä. Valumavedet voivat sisältää epäpuhtauksia, kuten ravinteita, pienhiukkasia ja bakteereita, jotka voivat saastuttaa järven vettä. Tämä voi johtaa esimerkiksi rehevöitymiseen ja haitata järvieläimistön elinolosuhteita. On tärkeää suunnitella ojitukset huolellisesti ja varmistaa, että valumavedet puhdistetaan tehokkaasti ennen kuin ne pääsevät järveen.

Kuinka voimme suojella suomen järviä?

Suomessa on useita keinoja, joilla voidaan suojella järviä. Yksi tärkeimmistä keinoista on varmistaa, että jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ennen kuin ne päästetään järveen. Tämä voidaan tehdä kaupungeissa ja maatiloilla olemassa olevilla jätevedenpuhdistuslaitoksilla. Maataloudessa voidaan käyttää lannoitteita ja kemikaaleja harkiten, jotta järven vesi ei rehevöityisi liikaa. Ihmiset voivat myös välttää järvien roskaamista ja huolehtia siitä, etteivät haitalliset aineet pääse järviin esimerkiksi tyhjentämällä öljyt ja muut kemikaalit asianmukaisesti. Lisäksi on tärkeää tiedottaa järvien suojelusta ja sen tärkeydestä, jotta ihmiset ymmärtäisivät oman roolinsa järvien suojelussa.