Siirry sisältöön

Uutiset

Hylätyistä lasikuituveneistä on tulossa uusi ympäristöuhka järviemme rannoilla.

Nurmijärvenkin rannoilla lojuu vanhoja lasikuituveneitä – ja ne eivät ole harmittomia näkyjä.

Brittitutkimuksen mukaan lasikuituveneistä irtoaa mikroskooppisia kuituja ja hartsihiukkasia, jotka voivat päätyä simpukoihin, kaloihin ja edelleen ravintoketjuun.

Lasikuitu on ollut vuosikymmeniä suosittu veneiden rakennusmateriaali, mutta se ei ole ikuista. Ajan myötä se rapistuu ja murenee – ja hiukkaset jäävät veteen. Suomessa on arviolta yli 700 000 lasikuituvenettä, joista jopa 10 000 poistuu käytöstä vuosittain.

Pirkanmaalla Leena Ilmolan vetämä talkoohanke keräsi tänä kesänä lähes 50 hylättyä venettä Kukkiajärven ja lähijärvien rannoilta – tavoitteena oli vain 30. Vanhojen veneiden nouto ei ollut aina helppoa: moni vene löytyi puiden takaa, sammaloituneena tai osin upoksissa.

Tällä hetkellä lasikuituveneiden kierrätykselle ei ole toimivaa järjestelmää. Veneet murskataan jäteasemilla ja käytetään sementin jatkeena, mutta polttaa niitä ei voi.

”Tavoitteena ei ole pelotella, vaan herättää. Vanhoista veneistä on tullut monelle perikunnalle ongelma – kukaan ei tiedä, missä isoisän vene on”, Ilmola sanoo.

Nyt olisi aika kerätä vanhat veneet pois ennen kuin ne katoavat... veteen.

Lue Hesarin koko artikkeli: Matti Mielonen HS / Suomen rannat ovat täynnä vanhoja lasikuituveneitä –kuidut voivat uhata vesistöjä

Rautjärven pimein paikka löytyy Nurmijärven kulmilta

Rautjärven pimein alue sijaitsee kunnan luoteisnurkalla, Torsan ja Pohja-Lankilan pohjoispuolella. Erityisesti Nurmijärven ympäristö erottuu kartalla poikkeuksellisen vähävaloisena – alue on pitkälti vapaa Simpeleen ja Imatran keinovaloista.

Tiedot käyvät ilmi maailmanlaajuisesta Light Pollution Atlas -tietokannasta, jonka yhdysvaltalainen tutkija David J. Lorenz on koonnut satelliittihavaintojen perusteella. Kartta näyttää, missä yötaivas on yhä luonnontilainen ja missä keinovalo peittää tähtien loiston.

Lähde: Light Pollution Atlas

Valokin voi olla saastetta

Valosaaste on yksi ihmisen kasvavista ympäristövaikutuksista. Keinovalo muuttuu saasteeksi, kun sitä on väärässä paikassa tai liikaa – eli kun valaistus on tarpeetonta, väärin suunnattua tai liian voimakasta. Tällöin se häiritsee niin ihmisiä kuin eläimiäkin ja muuttaa yöympäristön luonnetta.

Maapallo hehkuu nykyään öisin valopallona. Jo vuonna 2016 tutkijat arvioivat, että kolmasosa maailman väestöstä elää niin voimakkaassa valosaasteessa, etteivät he enää näe Linnunrataa paljain silmin.

Rautjärven pimeät alueet ovat siis harvinaista ja arvokasta luonnonvaraa – paikkoja, joissa yötaivas on yhä oikeasti pimeä.

Linkki Light Pollution Atlas -tietokantaan

Lue lisää: https://www.nurmijarvensuojelu.fi/vedenkorkeus/

Suomen uusissa maastokartoissa järvien vedenpinnan korkeus merkitään N2000-korkeusjärjestelmän mukaan.

N2000 (N = Normaalikorkeus) on Suomen virallinen korkeusjärjestelmä vuodesta 2012 alkaen. Se perustuu eurooppalaiseen vertailupintaan, joka on määritelty Amsterdamin nollapisteeseen (Normaal-Amsterdams Peil, NAP).

Eli jos katsot esimerkiksi Maanmittauslaitoksen uusia maastokarttoja, järvien korkeustiedot ovat N2000-järjestelmän mukaisia, eivät enää vanhan N60-järjestelmän.

Nurmijärven vedenpinnan korkeus 15.8.2025 oli 95.175 eli hyvin lähellä keskiveden korkeutta 95.2

Perattu metsäoja laskee Nurmijärven Vertasenlahteen
Vertasenlahteen etelästä, Kanslammelta ja Hauklammelta laskevan ojan valuma-alue on runsaat 240 hehtaaria.

Talkoopäivä 5.7.2025 13:00 - 15:00

Putkipadolla 5.7.2025

Vertasenlahden metsäojan kahden laskeutusaltaan tyhjennys sujui erinomaisesti – kiitos ahkerille talkoolaisille! Altaat saatiin kuntoon tunnissa per allas.

Lato-tukikohta

Laskeutusaltaiden tyhjennysurakan päätteeksi lato-tukikohdassa maistui uunituore Natusen ohra-rieska.

Vertasenlahden siirtolohkareet

OP Kaakkois-Suomi on myöntänyt tukea Nurmijärven suojeluyhdistys ry:lle lahjoitushaussa Rakkaudesta Kaakkois-Suomeen, kategoriassa lähiluonto ja ympäristöteot. Valinnoissa painotettiin toiminnan kehittämistä ja alueellista vaikuttavuutta. https://www.op.fi/web/op-kaakkois-suomi/-/tuensaajat2025

Tulevan kesän ohjelmassa on muun muassa:

  • Villiyrttipäivä Kekäleniemessä
  • Näkösyvyyden kansalaisseuranta ja koulutus
  • Vedenkorkeuden seuranta ja referenssipisteen määrittäminen
  • Perinteiset talkoot ja biosuodattimien huolto
  • Kehityshanke, lampaanvillasuodatin
  • Kesäinen virkistyspäivä ja yhdistyksen kokous Leirimajalla

Päivitettyä tietoa tapahtumista, aikatauluista ja yhdistyksen toiminnasta löydät täältä verkkosivuiltamme.

Toivottavasti tapaamme kesän aikana!

Optimized by Optimole