Puhdas vesi, parempi mieli
Vapaa-ajan pyydyskalastukseen sekä ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.
Lue lisää: https://www.nurmijarvensuojelu.fi/kalastus/
Kopsalan osakaskunnan pyydysmerkkejä myyvät:
OP Kaakkois-Suomi on myöntänyt tukea Nurmijärven suojeluyhdistys ry:lle lahjoitushaussa Rakkaudesta Kaakkois-Suomeen, kategoriassa lähiluonto ja ympäristöteot. Valinnoissa painotettiin toiminnan kehittämistä ja alueellista vaikuttavuutta. https://www.op.fi/web/op-kaakkois-suomi/-/tuensaajat2025
Tulevan kesän ohjelmassa on muun muassa:
Päivitettyä tietoa tapahtumista, aikatauluista ja yhdistyksen toiminnasta löydät täältä verkkosivuiltamme.
Toivottavasti tapaamme kesän aikana!
Matti Tukiaisen ylläpitämä Gaisma-verkkosivusto tarjoaa auringonnousun, auringonlaskun, hämärän ja aamunkoiton ajat eri paikkakunnille ympäri maailmaa. Aurinkotiedot esitetään taulukkomuodossa valituille päiville sekä graafisesti koko vuoden ajalta.
Käy tutustumassa Rautjärven aurinkotietoihin osoitteessa: https://www.gaisma.com/en/location/rautjarvi.html
Imatran kaupungin vuosi 2024 päätettiin upealla musiikki-ilotulituksella.
Whitewater Symphony on imatralaisen Osmos´s Cosmoksen koskinäytökseen säveltämä kappale.
Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää 6.12.2024!
Tämä päivä on omistettu isänmaamme vapaudelle ja itsenäisyydelle, sekä kaikille niille, jotka ovat sen puolesta tehneet uhrauksia. Toivotan sinulle rauhallista ja juhlavaa päivää – olkoon se täynnä ylpeyttä suomalaisuudestamme ja kiitollisuutta menneiden sukupolvien työlle.
Vesistöasiantuntijat Maarit Moisio ja Ossi Vuoksenvaara esittelevät Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toimintaa ja hankkeita.
Tarkemmin esittelyssä ovat Immalanjärven hanke, jonka vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan soveltaa laajemmin metsänhoidossa, sekä Vipsu2 hanke, joka pyrkii inventoimaan Helisevänjoen valuma-alueen monimuotoiset ja/ tai vaarantuneet vesialueet. Monimuotoisuuden lisääminen etenkin virtavesikutuisten kalojen osalta on tärkeä osa hanketta, sekä tietoisuuden kasvattaminen koko valuma-alueesta.
Tilaisuus on kaikille avoin.
Lauantaina 16.11.2024 klo 14:00
Sotahistoriakeskus Komendantti, Kuntalanraitti 6, 56710 Miettilä
VIPSU-hankkeen tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan virta- ja pienvesien tilaa ja lisätä tietoa niiden kunnostuksesta. Hankkeessa autetaan paikallisia toimijoita käynnistämään kunnostushankkeita ja tuodaan esiin alueen vesistöjen kauneutta ja merkitystä viestinnän avulla.
Virtavesien suojelu on välttämätöntä
Ihmistoiminta ja ilmastonmuutos ovat heikentäneet virtavesien tilaa merkittävästi, mikä vaarantaa monien lajien elinympäristön. 35 % Suomen jokivesistä on huonossa kunnossa, ja luonnontilaisia puroja on hyvin vähän. Monet pienvedet ovat hälyttävässä kunnossa ja uhanalaisia.
Virtavesien merkitys ihmiselle
Virtavedet ovat tärkeitä paitsi ekosysteemeille, myös ihmisille. Ne ovat toimineet energian, ruoan ja veden lähteinä sekä kulttuurisesti tärkeinä paikkoina. Uomien muokkaaminen on kuitenkin aiheuttanut suuria muutoksia vesistöjen alkuperäiseen eliöstöön, kuten lohikalojen uhanalaistumiseen.
Suojelutoimet hyödyttävät kaikkia
Elinvoimaiset virta- ja pienvedet tuovat monia hyötyjä, kuten kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia sekä luonnollista tulvasuojelua. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa. Luontokohteiden kunnostus ja viestintä edistävät alueiden elinvoimaisuutta sekä luonnon että talouden kannalta.
Nurmijärven uudet vedenlaadun mittaustulokset on julkaistu.
Happipitoisuudet Suurisaaren pohjoispuolen syvänteissä ovat välttävällä tasolla mutta muuten tulokset ovat hyviä tai erinomaisia!
Lämpötilakerrosteisuuden vallitessa alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, vaan happea kuluu alusvedessä sedimentin aiheuttaman hapenkulutuksen ja päällysvedestä sedimentoituvan (pohjalle vajoavan aineksen) hapenkulutuksen takia. Tämä näkyy happipitoisuuden alenemisena ajan funktiona. Myös happikyllästysaste saa tällöin pieniä arvoja. Happipitoisuus on heikommillaan kerrosteisuusajan lopulla (maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä). Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Jos happinäytteet otettaisiin helmikuussa ja heinäkuussa happitilanne olisi oleellisesti parempi. Näytteenottoaika on siten huomioitava eri vuosien happituloksia vertailtaessa.
Uppopuut toimivat luonnollisena biologisena puhdistamona vesistöissä. Ne tarjoavat elinympäristön monille mikrobeille ja eliöille, jotka hajottavat vedessä olevia ravinteita ja orgaanista ainesta, parantaen näin vesistön laatua. Uppopuut edistävät myös kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita luomalla suojapaikkoja ja lisääntymisalueita.
